Vesikaton toimivuus ja kattotyypin valinta

Vesikaton toimivuus tulee olla kunnossa.

Vesikaton tärkein tehtävä on suojata taloa sään vaikutuksilta. Ennen kaikkea sen täytyy pitää vettä. Jotta vesikatto täyttäisi sille asetetut tekniset vaatimukset, pitää kaikki katon rakenteet suunnitella ja rakentaa oikein. Toimiva katto on riittävän jyrkkä, niin että vesi valuu katolta sadevesijärjestelmään. Räystäät kannattaa tehdä niin pitkiksi, että ne suojaavat talon ulkoseiniä ja perustuksia sateelta. Yläpohjan on oltava tarpeeksi tukevaa tekoa, jotta se kykenee siirtämään lumi- ja tuulikuormat seinien tai pilareiden kautta perustuksille. Yläpohjassa on oltava tarpeeksi paksu lämmöneristekerros. Yläpohjassa pitää olla myös toimiva tuuletus suoraan ulkoilmaan, jotta rakenteisiin tiivistynyt vesihöyry pääsee vapaasti poistumaan tuuletusilman mukana.

Kattotyypin valinta

Pientaloissa eniten käytettyjä kattotyyppejä ovat harjakatto, aumakatto, taite- eli mansardikatto, tasakatto ja pulpettikatto. Katon kaltevuudella ja muodolla on merkitystä huonetilojen korkeuteen ja sisäkaton mahdolliseen kaltevuuteen. Kaltevuus vaikuttaa myös katemateriaalin valintaan, koska loiva katto rajoittaa käyttökelpoisien vaihtoehtojen määrää. Kaikki kattotyypit ovat oikein tehtynä toimivia, mutta on hyvä pitää mielessä, että mitä yksinkertaisempi kattomuoto on, sitä varmemmin katto toimii tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi yksinkertaisen katon elinkaarikustannukset, eli rakentamisen, huollon ja korjaamisen kokonaiskustannukset talon elinkaaren aikana ovat aina pienemmät kuin monimuotoisen katon kustannukset.

Harjakatto

Harjakatto on kattotyypeistä yleisin. Kattoon kuuluu nimensä mukaan harja, joka suunnitellaan yleensä symmetrisesti talon keskelle. Harjan molemmin puolin sijaitsevat lappeet. Kattotyyppi soveltuu erinomaisesti myös suurin piirtein neliön muotoiselle pohjaratkaisulle. Harjakatto on toimiva ratkaisu. Läpiviennit voidaan sijoittaa pääosin harjalle, minkä ansiosta veden kulku lappeilla on esteetön. Lappeet ovat suhteellisen lyhyitä, joten veden matka harjalta räystäälle on myös lyhyt. Yläpohja on helppo tuulettaa. Ilma otetaan rakennuksen sivuräystäiltä ja poistetaan päädyistä painovoimaisesti. Harjakaton katemateriaaliksi sopivat lähes rajoituksetta kaikki vaihtoehdot. Harjakaton kaltevuus voidaan valita vapaasti, mutta tiettyjä rajoituksia tulee etenkin katemateriaalin valinnassa mitä loivempaa (1:4) kattokaltevuuteen mennään. Harjakatto on edullinen ja selkeä kattotyyppi.

Aumakatto

Aumakatto muistuttaa kovasti harjakattoa, mutta poikkeaa talon päädyissä siitä selvästi. Aumakaton päädyissä on ylimääräiset kolmion muotoiset lappeet. Aumakaton rakentaminen on harjakattoon verrattuna monimutkaisempaan ja kalliimpaa, koska lappeiden välisiin liitoskohtiin syntyy ylimääräinen taite. Taitteen tekeminen on vaikeampaa, kuin suoran lappeen. Puutavaraa ja katemateriaalia kuluu myös enemmän. Aumakaton tuuletus on vaikeampaa, kuin harjakaton, sillä tuuletusilma ei pääse päädyistä ulos. Aumakaton tuuletus toteutetaan katolle asennetuilla tuuletusputkilla, joihin voidaan lisäksi kytkeä alipainetuulettimia. Toinen vaihtoehto on järjestää asia tuulettuvan harjan avulla. Aumakaton valinta tehdään usein arkkitehtuurisista syistä, kun pitkän suorakaiteen muotoisen talon ulkonäköä halutaan keventää. Aumakatto saa talon näyttämään lyhyemmältä.

Taite- eli mansardikatto

Taitekatto on harjakatto, jonka lappeiden poikki talon päästä päähän kulkee vaakasuora taite. Taitekatto on harjakattoa arvokkaampi, koska taitteet maksavat enemmän, kuin suora lape. Lisäksi katon kantavat puurakenteet tulevat kalliimmiksi. Taitekaton avulla saadaan ullakolle lisää korkeaa käyttökelpoista huonetilaa ilman, että rakennuksen kokonaiskorkeus kasvaa. Taitekaton tekeminen jotakuinkin yhtä vaativa työ kuin aumakaton.

Pulpettikatto

Pulpettikatoksi kutsutaan yleensä kaltevaa kattoa, jossa on vain yksi lape. Yksilappeinen ratkaisu sopii hyvin taloihin, jotka ovat runkosyvyydeltään pieniä ja katon vaakasuoran yläräystään suunnassa pitkiä. Jos talon runkosyvyys on suuri, tulee lappeesta pitkä, mikä johtaa yleensä pitkään ja loivaan lappeeseen, jolloin katon toimivuus heikkenee. Pulpettikaton tuuletus on tavallisesti helppo järjestää siten, että ilman tulo tapahtuu alaräystäällä ja poisto yläräystäällä. Kattotyypin etuna on se, että sisätilojen katto voidaan tehdä samaan kaltevuuteen kuin lape tuuletuksen siitä kärsimättä. Pulpettikatolla voi olla myös toinen eritasolla oleva lape, jolloin sitä kutsutaan myös murretuksi harjakatoksi. Varsin suosittu pulpettikattoratkaisu on toteuttaa eri tasoilla olevia lappeita, joiden väliin jää ulkoseinänä yläosia ikkunoineen. Eritasopulpettikatto elävöittää rakennusta monimuotoisuudellaan. Ratkaisu sopii erityisesti rakennettaessa jyrkkään rinteeseen porrastetusti maaston muotoa myötäilevää taloa.

Back to top